Neuropsykologian erikoispsykologi

Neuropsykologin palvelut lapsille, nuorille ja aikuisille

Neuropsykologiset tutkimukset

heinat2
Neuropsykologisen tutkimuksen avulla selvitetään mm. erilaisiin neurologisiin sairauksiin ja aivovammoihin, kehityksellisiin häiriöihin ja oppimisvaikeuksiin liittyviä kognitiivisten toimintojen vaikeuksia. Neuropsykologista tutkimusta tarvitaan usein myös neuropsykiatristen tilojen selvittelyssä. Myös esimerkiksi masennukseen tai muihin psykiatrisiin oireisiin, työuupumukseen, vaikeaan unettomuuteen tai kroonisiin kiputiloihin voi liittyä kognitiivisten toimintojen muutoksia.

Lasten neuropsykologisessa tutkimuksessa selvitetään tyypillisesti kehitykseen liittyviä ongelmia, oppimisvalmiuksia sekä kouluikäisten oppimisvaikeuksia.

Neuropsykologiseen tutkimukseen tarvitaan lapsilla tavallisesti 2-4 käyntikertaa ja aikuisilla 1-2 käyntikertaa. Tutkimukseen sisältyy palautekeskustelu. Lasten tutkimukseen liittyy aina palautekeskustelu vanhempien kanssa ja usein myös palaveri päiväkodissa tai koulussa, jotta tutkimuksesta saatu tieto saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin lapsen kehityksen ja oppimisen tukitoimien suunnittelussa.

Sekä aikuisten että lasten tutkimus voi olla suppea tai laajempi tutkimuksen kysymyksenasettelun mukaan ja riippuen siitä, onko esim. psykologinen perustutkimus tehty edeltävästi. Maksusitoumuksia neuropsykologiseen tutkimukseen tekevät mm. terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, työterveyshuollon yksiköt, TE-toimistot ja vakuutusyhtiöt. Tutkimukseen voi hakeutua myös omakustanteisesti.

Neuropsykologinen kuntoutus

Neuropsykologisella kuntoutuksella pyritään lievittämään aivojen toimintahäiriöiden aiheuttamia kognitiivisten toimintojen (mm. muisti, keskittyminen, hahmottaminen) sekä tunne-elämän ja käyttäytymisen säätelyn vaikeuksia. Kuntoutuksella voidaan tukea itsetuntemusta ja toimintakykyä ja esim. neuropsykiatristen oireiden (mm. asperger ja ADHD) kanssa selviytymistä.

Aikuisille neuropsykologista kuntoutusta tarvitaan useimmiten erilaisten neurologisten vammojen tai sairauksien (esim. aivoverenkiertohäiriöt, traumat) seurauksena jääneiden neuropsykologisten oireiden lievittämiseksi. Kuntoutuksen tavoitteena voi olla työkyvyn tai opiskelumahdollisuuksien parantaminen tai arjen toimintakyvyn kohentaminen.

Lasten neuropsykologisella kuntoutuksella pyritään tukemaan oppimista ja koulunkäyntiä. Vaikeuksia voi olla esimerkiksi tarkkaavuuden säätelyssä, toiminnanohjauksessa, kielellisissä toiminnoissa, visuaalisessa hahmottamisessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai laskemisessa.

Kuntoutukseen tullaan yleensä Kelan, vakuutusyhtiön tai terveydenhuollon maksusitoumuksella.

Neuropsykoterapia

Neuropsykoterapia on neuropsykologisen kuntoutuksen osa-alue, jossa yhdistyvät kliinisen neuropsykologian, neurotieteiden ja usean psykoterapiasuuntauksen lähestymistavat. Tavoitteena on, että kuntoutuja oppii terapeuttisessa yhteistyössä ymmärtämään itseään ja häiriöitään sekä löytämään niihin selviytymiskeinoja. Yksilötyöskentelyn rinnalla huomioidaan tilanteen mukaan kuntoutujan läheiset. Neuropsykologinen kuntoutus sisältää aina jossain määrin myös neuropsykoterapeuttista työskentelyä. Kuntoutus voi painottua kognitiivisten toimintojen palauttamiseen tai lähestymistapa kuntoutuksessa voi olla pääsääntöisesti neuropsykoterapeuttinen. Sopiva kuntoutuksen lähestymistapa arvioidaan yksilöllisesti ja päätetään yhdessä asiakkaan kanssa.

Konsultaatiot ja työnohjaus

Neuropsykologista työnohjausta voivat antaa erikoispsykologit, joilla on Suomen neuropsykologisen yhdistyksen erikoistumislautakunnan myöntämä neuropsykologian alan työnohjaajapätevyys. Neuropsykologin konsultaatio voi olla tukena mm. tk-, koulu- tai kuntoutuspsykologien tai erikoissairaanhoidossa työskentelevien psykologien tekemissä tutkimuksissa ja arvioinneissa. Neuropsykologinen työnohjaus voi tukea mm. psykologien ja puhe- ja toimintaterapeuttien työtä.

Koulutus